Opettajan matkan varrelta

Paluumatka aloitettiin lauantaina. Lähdettiin Waiotahesta kymmenen jälkeen ja ajettiin noin puolitoista tuntia. Lunastettiin Kawerausta pääsy Taraweran putouksille. Ajettiin vielä kaupungista vajaat puoli tuntia soratietä pitkin kohti putouksia. Osuipa tämän matkan varrelle kuusimetsääkin 🤗. Oli aukkohakkuuaukeitakin. Tähän asti olikin ollut enemmän peltomaisemia... Jätettiin auto parkkiin ja käveltiin vajaa kilometri polkua pitkin - aivan mahtavassa metsässä 🤩. Putoukset eivät olleet suuren suuret, mutta ihan mahtavan näköinen paikka. Valokuviin ja videoihin ei oikein kunnolla saa vangittua näkymää 🤔. Putousten jälkeen ajettiin Whakataneen kahville Red Barn nimiseen kahvilaan. Siellä oli myös käsityömyymälä, josta tarttui kuviin pari toteuttamiskelpoista juttua - toisen kuvan laitan tähän ja toisen jätän omaan tietooni toistaiseksi. Jaa, olikin sen verran huonolaatuinen kuva etten jaa sitä yhtäkään. No! Joka tapauksessa se oli kahvikuppi liimattu

Muutakin on siis välillä tehty kuin töitä ☺. Kaupungissa käyty ostoksilla (kauppapostauksessa olikin tästä enemmän) pari kertaa, puistossa patikoimassa (tästä olikin erillinen postaus), rannalla muutaman kerran ja viimeisimpänä Rotoruan kaupungissa Te Puia geotermisessä laaksossa. Ostettiin 1,5 tunnin opastettu kierros laaksoon. Tutustuttiin maorien kaiverrus- ja punontataiteeseen - aika upeaa taidetta kaivertamalla ja punomalla saadaan tehtyä 🤩. Alla pari kuvaa... Seuraavaksi kierroksella tutustuttiin kiwi-lintujen maailmaan. Laaksoon on perustettu suojelukeskus linnuille. Keskuksessa oli kolme lähes pimeää terraariota, joissa kussakin oli yksi lintu. Kiwit ovat yöeläjiä, siksi pimeät tilat. Lintuja ei myöskään saanut kuvata. Kiwi on kansallislintu Uudessa-Seelannissa. Sitten päästiinkin geotermiselle alueelle. Ensin oli kuplivaa muta-altaita. Sitten höyryäviä geysiirejä. Kuvat puhukoot puolestaan... Nämä geysiirit ja altaat

Aamulla kello soi 6.15, pikaisesti aamutoimet (=vessassa käynti+vaatteet päälle 😄) ja navettaan. Randy oli jo hakenut lehmät laitumelta kokooma-alueelle. Kone käyntiin ja lypsämään. Täällä on noin 215 lehmää lypsyssä ja tusinan verran kerran päivässä lypsettäviä. Asema on 2 x 30 paikkainen kalanruotoasema, jossa lehmät kuitenkin lypsetään takaa. Lypsimet kiinnitetään suoraan ilman mitään esivalmisteluja utareeseen 🤔 - maassa maan tavalla... Kun toisen puolen viimeiseen lehmään on saatu lypsimet kiinni, aloitetaan ensimmäisestä lehmästä lypsinten siirto toisen puolen lehmiin. Nyt on loppulypsykausi alkamassa ja lehmillä ei enää ole paljoa maitoa, joten ne tyhjenevät aika nopeasti. Lypsyn jälkeen laitetaan vedinkasto ja lehmät lasketaan pois. Iltalypsyssä meni reilu tunti kolmestaan tehtynä ja aamulypsyssä taisi mennä puolitoista tuntia.  Lypsyn jälkeen laitetaan koneet pesuun ja pestään asema, kokooma-alue sekä poistumisreitti. Tähän on käytössä muutama paloletku melkoisella veden pai

Minua on aina kiinnostanut millaisia eroja eri maiden ruokakaupoista löytyy - ruuan hinta, tuotteet jne. Täällä on käyty parissa eri kokoisessa ruokakaupassa sekä maatalouskaupassa. Molemmissa valikoimat ovat aika samanlaiset kuin meilläkin. Ruokakaupassa ei saa myydä muuta alkoholia kuin olutta ja viiniä. Muut pitää ostaa viinakaupasta, sellaisessa ei ole tullut ainakaan vielä käytyä 😁. Maitohylly näyttää hieman erilaiselta kun täällä maito pakataan pitkälti muovisiin kanistereihin. Kahden litran kanisteri standard maitoa (meidän punaista maitoa vastaava) maksoi pikku kaupassa 4,32$NZ eli noin 2,49€, isossa kaupassa vähemmän. Laktoositon maito 7,81$NZ kahden litran pänikkä eli 4,53€. A2 maitoakin löytyy kaupan hyllystä, hinta taisi olla samoissa laktoosittoman kanssa. Puoli kiloa voita sai neljällä dollarilla, siis noin 2,30€.  Siinäpä sitten oluen hintaa kaupassa... eli vajaat 14 euroa tuo 12 pullon laatikko. Ostin kolmen litran valkoviinilaatikon noin 18 eur

Enää reilut kaksi viikkoa jäljellä 😱 - mihin tämä aika katoaa näin nopeasti. Mukavaa on kyllä ollut; akut ovat latautuneet, pää tyhjentynyt, uutta opittu, lypsetty hurjasti lehmiä, opittu lisää englantia, opittu tunnistamaan muutamia kasveja, ajettu mönkkärillä monia kilometrejä lähes päivittäin, oltu talonvahteina, lenkkeilty pitkiäkin lenkkejä, matkailtu lähitienoolla, oltu rannalla, käyty kaupungissa, poimittu kiivejä, löhöilty- unohtuikohan jotakin 🤔. Anni "muulin" puikoissa - ollaan varmaan menossa polttopuita keräämään laitumelta 😄 Eilen siirsin kuvia pilvipalvelussa Uusi-Seelanti-albumiin, kohta 500 kuvaa ja videota tullut otettua 😳🙈📷. Pitää yrittää koota niistä kunnon video ja ihan perinteinenkin valokuva-albumi - pilvestä kuvia ei tule kovin usein katsottua. Jonkin verran kuvia ja videoita on tullut jaettua Facebookissa ja Instagrammissakin tämän blogin lisäksi.  Tehtiinhän me se mittalypsykin, maitomittarit lainataan jalostusorganisaati

This is quite small dairy farm, about 240 cows and some dozens of  young stock. The milking season is soon at the end. The cows will be milked until May if they have milk and pastures are still growing. In this farm they use dry cow therapy only if needed as we do in Finland. Dry period lasts until July 15th, then starts calving season. All cows should have calved by late September or early Ocrober.  Cows are mostly kiwi-cross breed, few friesian cows. Size of these cows are pretty small which is good because they climb up to the hills and walk few kilometers daily. The milk yield is not very high but neither are expenses. Cow shed is a cote with the milking parlour. For calves there is also a cote. The whole stock is grazing around the year. They are fed with silage in dry season only. In every paddock there is a water trough and near by cow shed cows have salt blocks. No other feeding is needed.  We started to dry off cows on 7.4. easter friday. At first we took d