Uuteen-Seelantiin vol 2.

 Niinhän siinä sitten kävi, että veri vetää uudestaan maapallon toiselle laidalle :). Kakkosreissun suunnittelu alkoi jossain vuoden vaihteen tienoilla. Tammikuussa laitoin viestin meidän alan opiskelijoille mahdollisuudesta kv-vaihtoon lypsykarjatilalla eli tällekin reissulle päätin antaa mahdollisuuden yhdelle opiskelijalle lähteä mukaan - sen verran hyvin onnistui eka reissu Annin kanssa. Maaliskuussa sitten sain yhdeltä Joensuun ryhmän opiskelijalta viestin, että hän olisi kiinnostunut. Hauska sattuma; hänenkin nimi on Anni. Aikataulut saatiin sovitettua ja hän lähtee matkaan mukaan..

Riverian kansainvälisyyshanke maksaa lennot Uuteen-Seelantiin, hain myös pienen apurahan Otsakorpisäätiöltä, 500€. Apuraha myönnettiin, sitä olisi voinut hakea enemmänkin, mutta tälle reissulle lähden vapaajaksoilla, joten palkka juoksee lähes koko ajalta. Yhden viikon olen hakenut palkatonta vapaata ja toinen viikko on vielä suunnittelun alla - kolme viikkoa on vapaajaksoa. Pohjois-Karjalan maatalousalan opettajat ja opiskelijat voivat hyödyntää Otsakorven -säätiön rahoitusta kansainvälistymiseen. Lisätietoa löytyy osoitteesta: https://www.otsakorpi.fi/ - myös muut alat voivat jossakin määrin hyödyntää säätiön avustuksia. 

Lentoaikatauluja tutkin valmiiksi kun saatiin ajankohta haarukoitua elokuun loppupuolelta lokakuun alkuun. Meidän talon matkasihteerit sitten varasivat menolennot 25.8. sunnuntaille Joensuusta HongKongin kautta Aucklandiin. Aucklandissa vietetään noin vuorokausi tutustuen kaupunkiin. Lento Whakataneen on sitten keskiviikkona iltapäivällä. Se lento kestää vajaan tunnin, edeltävät lennot ovatkin noin 12- tuntisia molemmat. Whakatanesta tilan emäntä käy nappaamassa meidät sitten kyytiin ja ajellaan tilalle.

Tilalla on poikimiset käynnistyneet nyt heinäkuulla ja toivottavasti jokunen vasikka on vielä syntymättä ennen kuin me tilalle mennään 🙏 - poikimakausi on tänä vuonna hieman edellisvuotta aiemmin. Sain kuvan tilalta edellisellä viikolla... Vasikat ovat siinä juomassa maitoa 💖

Kuva: Carolyn

Edellisellä reissulla näin vain vasikoiden makuukatoksen ja tämän juottoaseman, mutta silloin ei ollut yhtään vasikkaa hoidettavana. Tilalta vasikat lähtevät jatkokasvatukseen muille tiloille, meidän välitysvasikkasysteemin kaltainen tilanne. Taisin aiemmin kirjoittaa, että Uudessa-Seelannissa on melko tavallista pienemmillä tiloilla, että kaikki lehmät ovat ummessa yhtä aikaa ja poikimakausi on tiivis parin kuukauden jakso.

Tämän reissun ajankohtakin määrittyi siksi, koska halusin nähdä myös vasikoiden hoitoa ja lypsykauden alkua. Itse en pystynyt aiemmin oikeastaan lähtemään, jotta kollegoille ei aiheutuisi hirveästi ylimääräistä työtä. Enkä oikeastaan Suomen kesästäkään halua olla poissa 😜.

Tiedossa siis viisi viikkoa vasikoiden hoitoa ja lehmien lypsyä noissa upeissa maisemissa.

Uudessa-Seelannissa on alkamassa kevät, kyselin lämpötilaa syyskuussa... 15-20℃ päivisin, sain vastaukseksi. Vuodenajat siis lähes päälaellaan meihin nähden, kuvan puussakaan ei näyttäisi olevan vielä lehtiä. Ai, että odotan matkaa taas innolla 🤩.