Kehittämistehtävä, Digierko-opinnot
Riverian digitaalisen toimintakulttuurin nykytila
Riveria
Riveria on Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän monialainen oppilaitos, jolla on opetusta tarjoavia yksiköitä kuudella paikkakunnalla. Koulutusalat on jaettu kahteen toimialaan: teknologia- sekä hyvinvointi ja palvelut-toimiala. Teknologia-alan koulutusaloja ovat autoala, kaivosala, kone-, metalli- ja muoviala, logistiikka-ala, maanmittausala, metsäala, rakennus-, pintakäsittely- ja puuala, sähkö-, prosessi ja automaatioala, talotekniikka-ala sekä turvallisuusala. Hyvinvointi ja palvelut toimialan koulutusaloja ovat elintarvikeala, hius- ja kauneuden hoitoala, kasvatusala, kulttuuriala, laboratorioala, liiketoiminta-ala, matkailupalveluala, media-ala ja kuvallinen ilmaisu, puhtaus- ja kiinteistöpalveluala, ravintola- ja cateringala, sosiaali- ja terveysala, taideteollisuusala, tanssiala, tekstiili- ja muotiala sekä tieto- ja viestintäala. Riverian arvoina ovat asiakaslähtöisyys, vaikuttavuus ja vastuullisuus. Perustehtävämme on valmentaa työelämään tulevaisuuden osaajia yhteistyössä kumppaneidemme kanssa. (Riveria, Strategia 2018-2021) Uusi strategia on hyväksynnässä keväällä -22. Strategian yhtenä osana on laadittu koko henkilöstöä koskeva kehittämisohjelma, jossa vahvistetaan henkilöstön osaamista ja työhyvinvointia. Yksi avainalue kehittämisohjelmassa on Parasta Riveria laatua opetuksessa ja ohjauksessa, jossa opetushenkilöstöä valmennetaan toteuttamaan yhä monimuotoisempaa valmennusta ja koulutusta.
Laadun ja vaikuttavuuden kehittämissuunnitelmaan on kirjattu tavoitteeksi strategian laadukas ja tuloksellinen toteuttaminen. Erityisesti vaikuttavuus koskettaa meitä opetushenkilöstössä työskenteleviä eniten. Laadun ja vaikuttavuuden kehittämissuunnitelmassa vaikuttavuutta on määritelty näin: Vaikuttavuus on lisäarvon tuottamista opiskelijoille siten, että he työllistyvät, jatkavat opintojaan ja pääsevät elämässään eteenpäin. Asiakirjan mukaan vaikuttavuutta edistävä toimintatapa vaatii työntekijöiltä mm. uudistumiskykyä, toisilta oppimista, innovatiivisuutta sekä jatkuvaa parantamista - opetushenkilöstölle suhteellisen päivänselviä asioita, ainakin pitäisi olla. Meillä ei ole varsinaista laatujärjestelmää vaan laadunhallinta on integroitu osaksi kaikkea toimintaa. (Riveria, Laadun ja vaikuttavuuden kehittämissuunnitelma)
Digitaalisuus toiminnassa
Riveriassa ei ole laadittu erillistä strategiaa myöskään digitaaliselle toiminnalle vaan digitaalisuus on vain yksi tapa toimia. Kuitenkin monessa asiakirjassa on viittauksia digitaalisiin menetelmiin. Pedagogisessa suunnitelmassa puhutaan esimerkiksi HOKS-prosessin sisällä todistusten liittämisestä sähköisesti prosessiin. Osaamista voidaan hankkia monenlaisissa oppimisympäristöissä niin digitaalisissa kuin fyysisissä ympäristöissä. Pedagogiseen suunnitelmaan on kirjattu, että hyödynnämme systemaattisesti digitaalisen teknologian mahdollistamia oppimisympäristöjä ja -välineitä kaikissa ammatillisissa tutkinnoissa.
Kaikki tutkinnot ovat sitoutuneet ottamaan käyttöön digitaalisen työkirjan vuoteen 2025 mennessä (Workseed). (Riveria, Pedagoginen suunnitelma)
Digitaalisia oppimisympäristöjä on pääasiallisessa käytössä kaksi: opi.riveria.fi (Moodle) ja digitaalinen työkirja (Workseed). Näiden lisäksi opiskelijatietojärjestelmänä käytössä on Wilma. Office365 ohjelmistoja hyödynnetään tarvittaviin muihin asioihin. Opettajilla voi olla käytössään myös muita digitaalisia välineitä ja ohjelmia. Opi.riveria.fi on käytössä tietopuolisten asioiden opiskeluun sekä yhteisten tutkinnonosien opiskelussa sekä henkilöstön kouluttamisessa pienessä määrin. Digitaalinen työkirja on tarkoitettu käytännön töiden raportointiin sekä helpottamaan paremmin yksilöllisen opintopolun rakentamista. Näiden oppimisympäristöjen kehittämiseksi Riveriaan palkattiin muutama vuosi sitten tuottaja tuottamaan laadukkaita materiaaleja ympäristöihin. Ainakin yhteisten tutkinnonosien kursseihin tehdään tarkka käsikirjoitus, jotta varmistetaan tutkinnonosan osaamisvaatimusten täyttyminen sekä monipuolinen ja pedagogisesti laadukas kurssi. Käsikirjoitusvaiheessa tehdään myös ohjaus- ja arviointisuunnitelma. Myös ammatillisia tutkinnonosia voidaan tuottaa edellä kuvatulla tavalla, tällöin ammatillinen opettaja käsikirjoittaa substanssiosan ja ohjeistaa tuottajan tekemään kurssin tai opettaja voi tehdä kurssin myös itse. Aloilla on voitu myös sopia keskinäisestä työnjaosta tutkinnonosien kurssien tuottamisesta.
Digitaalisuutta kehitetään Riveriassa useammassa hankkeessa. Oma kehittämistyöni liittyy osittain Oppimisympäristöjen kehittäminen-hankkeeseen, jossa osaa yhteisistä tutkinnonosista kokeillaan integroida ammatillisten tutkinnonosien yhteyteen. Hankkeessa selvitellään erilaisia toimintatapoja saada yhteisiä tutkinnonosia toteutettua opiskelijoille mielekkäällä tavalla sekä miten arviointia voidaan tehdä, jos ammatillinen opettaja ei ole kelpoinen arvioimaan yhteistä tutkinnonosaa integroinnin yhteydessä.
Alkamassa on myös Digiopet-hanke, jossa selvitetään opettajien digitaitoja sekä kehitetään ammatillisia tutkintoja verkkoon. Tästä syystä omassa kehittämistyössäni en tehnyt selvitystä opettajien digitaidoista. Meiltä kuitenkin kysellään lähes vuosittain kouluttautumisen tarpeita tai omaa arviota siitä, miten hallitsemme oppilaitoksen käyttämät ohjelmistot. Esimerkiksi viime syksynä kysyttiin täydennyskoulutustoiveita. No, kyselyn tuloksena ei ollut digitaaliset taidot vaan ammatillisten taitojen päivittäminen ja työpaikkatietouden lisääminen.
Kyselyssä sai vastata myös vapaalla sanalla, miten omaa osaamistaan haluaa kehittää.
Kaikki pakolliset yhteiset tutkinnonosat on mahdollista opiskella kokonaan verkossa, eRiveriassa. Näille opinnoille on meillä laadittu laatukriteerit käytettävyyden, pedagogiikan, sisältöjen ja tuotannon osalta. Opiskelijat voivat verkko-opintoja tehden edetä haluamaansa tahtiin. Opintoihin on silti tarjolla tukea monella eri tavalla, esim. chat, sähköposti, Wilma-viestit, opintopajat. Laaja mahdollisuus verkko-opintoihin mahdollistaa helpommin työvaltaisen opiskelupolun kun opiskelija ei ole niin sidottu oppilaitokselle.
Pedagogiikka digitaalisissa ympäristöissä noudattelee Riverian valmentavaa otetta. Valmentava opettajuus on enemmän oppimisen mahdollistamista kuin asiantuntijana toimimista. Valmentavat opetusmenetelmät kuuluvat konstruktivistisen ja kokemuksellisen oppimiskäsityksen alle. Konstruktivismissa opettaja ei siirrä tietoa suoraan opiskelijalle vaan opiskelija etsii sitä myös itse. Tässä oppimiskäsityksessä opiskelijan tärkeimpiä ominaisuuksia on itseohjautuvuus ja halu oppia. Konstruktivismissa oppiminen on yleensä yhteistoiminnallista tiimi- tai ryhmätyöskentelyyn pohjautuvaa. Myös kokemuksellinen oppimiskäsitys ottaa huomioon opiskelijan, oppiminen on oppijalähtöistä ja oppija on aktiivinen toimija. Molemmissa oppimiskäsityksissä opettaja toimii ohjaajana ja opiskelijan tukijana. (Omat muistiinpanot 2016 JAMK.)
Kehittämistehtävä
Riverian pedagogisen suunnitelman mukaan kaikkien tutkintojen on otettava käyttöön digitaalinen työkirja vuoteen 2025 mennessä. Meillä käytetään Workseed-ohjelmaa, jota voi hyödyntää monella tavalla mukaan lukien työkirjan. Workseed on selainpohjainen ja toimii hyvin myös mobiilisti. Ohjelma on ollut meillä käytössä nelisen vuotta ja tähän ohjelmaan on päädytty testauksen ja kilpailutuksen kautta. Ohjelmaan ei oltu vielä tuotu yhteisiä tutkinnonosia juurikaan. Tässä kehittämistehtävässä tuotiin Maatalousalan perustutkinnon Workseed- alustalle Työelämässä toimiminen tutkinnonosa. Työelämässä toimiminen tutkinnonosan osaamisvaatimukset liittyvät kaikki vahvasti työelämään. Osaamisvaatimuksia ovat:
- selvittää alan työmarkkinoiden tilannetta ja alan osaamistarpeita
- solmia työsopimuksen työnantajan kanssa
- toimia osana työyhteisöä.
Näitä aihealueita käydään läpi useissa ammatillisissa tutkinnonosissa ja jokaisen työpaikkajakson yhteydessä, joten oli järkevää liittää myös tämä yhteinen tutkinnonosa mukaan.
Riveriassa on kolme tapaa suorittaa yhteisiä tutkinnonosia:
1. kokonaan verkossa eRiverian opintoina, tukea saatavilla rajoitetusti
2. ohjattu verkko-opiskelu, sovittuina ajankohtina oppitunteja verkon välityksellä
3. lähiopetus, luokassa tapahtuvaa opiskelua lukujärjestyksen mukaisesti opettajan johdolla.
Opiskelijat voivat yhdessä omavalmentajan kanssa valita heille sopivimman opiskelumuodon. Kaksi ensimmäistä muotoa ohjaa kelpoinen eRiverian opettaja, hän myös arvioi opinnot. Kolmannessa muodossa kelpoinen opettaja valmentaa/opettaa yhteisen tutkinnonosan osaamisvaatimusten aihealueet ja arvioi myös tutkinnonosan. Kaikkiin yhteisiin tutkinnonosiin ei kuitenkaan saada järjestymään kelpoista opettajaa tai sitten opinnon aikatauluttamisessa on haasteita. Näitä tilanteita varten on luotu ns. Valos-tentti. Ei-kelpoinen opettaja valmentaa aihealueiden sisällöt luokkatunneilla ja osaaminen osoitetaan Valos-tentissä, joka on verkkoympäristössä. Arvioinnin tekee Valos-tentin tarkastava kelpoinen opettaja.
Mikään näistä malleista ei suoraan sovellu yhteisten tutkinnonosien integroimiseen ammatilliseen tutkinnonosaan. Riverian Oppimisympäristöjen kehittämishankkeen yksi tavoite on kuitenkin selvittää ja pilotoida miten yhteisiä tutkinnonosia voitaisiin sisällyttää ammatillisiin tutkinnonosiin.
Kehittämistyötä on tehty yhteistyössä yhteisten tutkinnonosien opettajan kanssa, myös hankeasiantuntija on ollut mukana suunnittelu- ja välipalavereissa silloin tällöin. Toisena osana kehittämistyötä on myös pilotoitu Työelämässä toimiminen yhteisen tutkinnonosan arvioinnin tekemistä silloin kun tutkinnonosaa on opettanut lähiopintoina ei-kelpoinen opettaja. Itse asiassa koko työ alkoi tämän pilotoinnin suunnittelulla.
Työelämässä toimiminen tutkinnonosaa opettava ja arvioiva opettaja on kelpoinen silloin kun hän on suorittanut soveltuvan korkeakoulututkinnon ja 60 opintopisteen laajuiset pedagogiset opinnot. Oppilaitoksessa ei ole tarkemmin vielä määritelty millaisella korkeakoulututkinnolla arviointi on mahdollista, tämän määrittelyn puute haittaa hieman tämän tutkinnonosan toteuttamista ammatillisiin tutkinnonosiin integroiden.
Ajatus Workseed-kurssin hyödyntämisestä integroinnissa ammatilliseen tutkinnonosaan on esitelty pedagogiselle johtajalle. Tutkinnonosaan voitaisiin määritellä jokaisessa tutkinnossa tai yksiköittäin vastuuopettaja/-t. Vastuuopettajat koulutettaisiin ja heistä olisi tukea toisilleen tutkinnonosan valmentamisessa. Näin saataisiin luotua yhtenäinen käytäntö alojen välille. Näille vastuuopettajille avattaisiin oma Teams, jossa he voisivat saada ideoita ja tukea toisiltaan. Tällaisia ryhmiä meillä on muissakin vastuualueissa. Alojen tiimit päättäisivät minkä ammatillisen tutkinnonosan yhteyteen Työelämässä toimiminen integroitaisiin. Esimerkiksi meillä maatalousalalla luonteva tutkinnonosa olisi Maaseutuyrittäminen, jossa näitä asioita käsitellään joka tapauksessa eli välttämättä ei tarvittaisi lisätä oppitunteja ollenkaan.
Kuvakaappaus Workseed ympäristöstä, opettajan näkymä
Mitä opin ja muita pohdintoja
Omina haasteina työn tekemisessä on ollut itselläni huono etukäteissuunnittelu, ajanpuute ja Workseed-ohjelman osaamispuute. En myöskään ollut aiemmin juurikaan perehtynyt yhteisten tutkinnonosien sisältöihin ja osaamisvaatimuksiin - yrittäjyystutkinnonosia lukuun ottamatta. Osittain tästä syystä suostuinkin viime syksynä ottamaan Työelämässä toimiminen tutkinnonosan opettamisen muutamalle alalle lähiopintoina. Olipahan hyvä kokemus! Ymmärrän nyt paremmin yhteisten tutkinnonosien opettamisen haasteita sekä tiedän enemmän muidenkin alojen osaamisista. Toivottavasti pystyn viemään myös viestiä, miten omavalmentajan on huomioitava yhteisten tutkinnonosien suoritusten seurantaa.
Valtavan mielenkiintoista oli myös päästä keskustelemaan yhteisten aineiden opettajan kanssa tämän Työelämässä toimiminen tutkinnonosan sisällöistä ja siitä miten yhteinen tutkinnonosa meillä Riveriassa syntyy ja miten sitä kehitetään. Jokaisen ammatillisen opettajan olisi hyvä tuntea tätä puolta opiskelijoiden opinnoista enemmän. Toivon mukaan olen pystynyt lisäämään ymmärrystä puolin ja toisin myös muille opettajille :)
Workseed-ohjelman käyttöä olen oppinut jonkin verran yksinkertaisimpien toimintojen osalta sekä aloittanut myös H5P-työkalujen käytön opettelun. Voi olla, että tämä Workseediin tehty materiaali jää vain oman alan käyttöön tai sitten se saadaan levitettyä myös muille aloille. Talossa ei ole vielä ainakaan linjattu, millaisilla kriteereillä ammatillinen opettaja voisi hoitaa Työelämässä toimiminen yhteisen tutkinnonosan opettamisen ja arvioinnin. Olemme toimineet yhden oppilaitoksen alla vuodesta 2018 ja toimintatapojen yhtenäistäminen eri yksiköiden välillä on vielä kesken. Kuitenkin opiskelijoiden yhdenvertaisuuden ja tasapuolisen kohtelun takia toimintatavat saisivat olla suhteellisen samat koko oppilaitoksen alueella. Työelämässä toimiminen on kuitenkin niin vahvasti sidottu sisällöiltään työelämään, että olisi järkevää löytää siihen sellainen toimintatapa, että tutkinnonosa saataisiin sisällytettyä alan opintoihin laadukkaalla ja yhtenäisellä tavalla. Mahdollisesti tutkintotiimeihin nimetään Työelämässä toimiminen-tutkinnonosan valmentamiseen vastuuopettaja, tästä käyty keskustelua myös muutamalla muulla alalla.
Näiden digierko-opintojen myötä tai takia olen myös sisäistänyt käsikirjoittamisen tärkeyden. Aiemmin olin sitä mieltä, että ei ole niin tärkeää käsikirjoittaa, jos tekee itse kaiken sisällön. Keskusteluissa Y-opettajan kanssa havaitsin kuitenkin, että jonkinlainen suunnitelma on oltava sisällöstä, tehtävistä, palautteesta ja arvioinnista. Tästä olikin erityisen suuri hyöty näiden opintojen ohjausprosessi-tehtävässä :)
Kehittämistehtävän esittely digierko-ryhmälle padletillä
Lähteet:
Riveria:
Riverian keskeiset asiakirjat - tekstissä mainittu käytetyn asiakirjan nimi
Oppimisympäristöjen kehittäminen-hanke
Muut:
Kommentit
Lähetä kommentti